Eettisen kaupan puolesta ry:n tuoreen selvityksen mukaan elektroniikkajätettä viedään Suomesta kehitysmaihin kierrätettäväksi ihmisille ja ympäristölle haitallisin tavoin.
Suomalaisten teleoperaattoreiden vastuullisuuskäytännöt ovat kehittyneet viime vuosina. Edistyksestä huolimatta yhtiöiden vastuukäytännöissä on vielä merkittäviä puutteita. DNA, Elisa ja TeliaSonera eivät esimerkiksi pysty takaamaan työelämän perusoikeuksien toteutumista koko alihankintaketjuissaan. Tiedot käyvät ilmi Finnwatchin tuoreesta selvityksestä.
Selvitys vertaili Suomen markkinoilla toimivien operaattoreiden vastuukäytäntöjä. Viimeksi vastaava vertailu tehtiin vuonna 2009.
Kesän aikana Eettisen kaupan puolesta ry:n vapaaehtoiset ovat osallistuneet mm. Hämeenlinnan Ämyrockiin, Joensuun Ilosaarirockiin sekä Mahdollisuuksien toreille ympäri Suomen. Näissä tapahtumissa pidettiin ahkerasti esillä makeITfair-kampanjaa.
MakeITfair- ja Good electronics-verkostot järjestivät pyöreän pöydän keskustelun elektroniikka-alan yritysten kanssa Amsterdamissa 9.-10.5. Tilaisuus keräsi kuutisenkymmentä osallistujaa eri puolilta maailmaa. Kolmasosa osallistujista oli alan yrityksiä, kuten Philips, Dell ja Hewlett Packard. Nokia valitettavasti perui osallistumisensa. Suomesta Eetti ry ja Finnwatch toivat esille kansalaisjärjestöjen näkemyksiä. Katso video tapaamisesta täältä!
Applen alihankkijan Foxconnin tehtaita tarkistaneen Fair Labor Association (FLA) -yritysvastuuverkoston perjantaina julkaistu selvitys kertoo liiallisista ylitöistä, puutteista ylityökorvauksissa ja vakavista työturvallisuusongelmista. FLA:n raportti perustuu muun muassa työntekijöiden ja tehdasjohtajien haastatteluihin sekä kyselyyn, johon vastasi 35 000 työntekijää.
Elektroniikkayhtiö Applen tapa hoitaa tuotantoketjunsa työoloja sai perjantaina poikkeuksellisen jyrkkää julkista kritiikkiä kansainvälisiltä ammattijärjestöiltä ja kampanjaverkostoilta, mukaan lukien MakeITfair-verkostolta. Applen tuotteiden valmistuksessa paljastuneet järkyttävät väärinkäytökset ja systemaattiset työntekijöiden oikeuksien loukkaukset eivät järjestöjen mukaan poistu tehtaiden uusilla näennäistarkastuksilla, vaan sillä että työntekijöille annetaan oikeus järjestäytyä ja neuvotella tasaveroisesti työ- ja palkkaehdoistaan.
Applen liittyminen Fair Labor Associationin (FLA) jäseneksi on askel oikeaan suuntaan, mutta vielä on liian aikaista juhlia, muistuttaa Eettisen kaupan puolesta (Eetti) ry:n toiminnanjohtaja, Johanna Nuorteva. Eettisen kaupan puolesta ry kuuluu kansainväliseen MakeITfair-kampanjaverkostoon, joka on jo vuosia vaatinut Applea parantamaan työoloja alihankkioidensa tehtaissa.
Apple on liittynyt Fair Labour Associationin jäseneksi, ensimmäisenä elektroniikkateollisuuden edustajana. Jäsenyyys edellyttää muun muassa, että Apple julkistaa alihankkijansa ja päästää ulkopuolisia tarkastajia tehtaisiinsa. Sitä, seuraako FLA:n jäsenyydestä mitään todellista muutosta tuotantoketjun eri vaiheissa on vielä liian aikaista arvioida.
Tämän vuoden "Public Eye" -palkinto meni brasilialaiselle VALE-yritykselle, joka rakentaa patoa keskelle Amazonin sademetsää. Toiseksi sijoittautui Barclays-pankki, ja kolmanneksi elektroniikkajätti Samsung. Äänestykseen osallistui yli 88 000 ihmistä. Palkinto jaetaan vuodesta 2000 lähtien Maailman talousfoorumin yhteydessä yritykselle, joka on toiminnassaan heikoimmin huomioinut ympäristön ja ihmisoikeudet.
Raportti: Applen iPhone-tehtaissa Kiinassa rikotaan yhä työoikeuksia
Applen julkistaessa maailmalle uuden iPhone-puhelimen sen valmistajien työolot Foxconnin tehtailla Kiinassa eivät ole parantuneet. Näin kertoo hongkongilaisen Sacom-järjestön raportti “iSlave Behind the iPhone”, joka käsittelee työoloja Foxconnin Zhengzhoun tehtaalla.
Taiwanilaisomisteisen elektroniikan sopimusvalmistajan Foxconnin eli Hon Hai Precision Industryn yhtiökokouksessa 6.6. toimitusjohtaja Terry Guo Tai-ming väitti Foxconnin selvittävän itsemurhatragediansa. Itsemurhia seuranneiden palkankorotusten jälkeen Foxconn kuitenkin kiihdytti tehtaidensa siirtämistä Kiinan sisäosiin, missä palkkataso on matalampi.
Kaksi kuukautta sitten Malesiassa japanilainen elektroniikkayhtiö Asahi Kosei haastoi ihmisoikeusaktivistin, lakimiehen ja bloggaajan Charles Hectorin oikeuteen kunnianloukkauksesta, koska hän oli kirjoittanut blogissaan 31 siirtotyöläisen mahdollisesta karkotuksesta.
Vuonna 2009 Applen alihankkijan Wintekin tehtaalla Kiinan Suzhoussa 137 työntekijää sai myrkytyksen kosketusnäyttöjen puhdistukseen käytetystä n-heksaanista. Liuottimen käytössä rikottiin paikallisia säädöksiä, eikä työturvallisuudesta huolehdittu. Aineelle altistuneista työntekijöistä 22 kärsii yhä kroonisista oireista, kuten lihasheikkoudesta sekä raajojen tunnottomuudesta ja hikoilusta, eivätkä he kykene enää työskentelemään. Yksi nuori nainen on halvaantunut.
Finnwatchin tiedote 28.2.2011
Pelikonsoleita, älypuhelimia, mp3-soittimia ja niiden osia valmistavien kiinalaistehtaiden työolot ja palkat ovat kohentuneet hieman parin vuoden takaisesta tilanteesta. Työntekijöiden itsemurha-aallon takia julkisuudessa ollut Foxconn on nostanut työntekijöiden palkkoja eniten, mutta samalla yhtiö siirtää tuotantoaan matalamman palkkatason alueille.
Malesiassa on puhjennut työselkkaus japanilaisen Asahi Kosei -elektroniikkayhtiön burmalaisten siirtotyöläisten kohtelusta. Tukeakseen erottamisella ja karkotuksella uhattuja burmalaisia työntekijöitä, malesialaiset ja kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt antoivat Asahi Koseille suunnatun julkisen lausunnon. Vastauksena tälle lausunnolle yhtiö vaatii nyt korvausta ja julkista anteeksipyyntöä kampanjan käynnistäjältä, Network of Action for Migrants in Malaysia -järjestön aktiivilta, juristi Charles Hector Fernandezilta, sekä uhkaa häntä oikeustoimilla.
Reilun kaupan puolesta Repu ry
Eettisesti epäkunnossa -kampanja 2010 aloitti keskustelun julkisten IT-hankintojen eettisyydestä Suomessa. Kampanja keskittyi suomalaisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin, joita kannustettiin kysymään tietokoneyhtiöiltä, miten niiden tuotantoprosessissa toteutuvat kansainvälisen työjärjestön ILO:n keskeiset sopimukset. Kampanjajärjestöt haluavat, että julkiset IT-hankkijat kuten yliopistot ottavat kilpailutuksissa huomioon sosiaaliset näkökohdat ympäristökriteerien ohella. Tietokoneteollisuuden puhtaan ja nykyaikaisen imagon taakse kätkeytyy ennätysmäärä työoikeuksien loukkauksia suurissa valmistusmaissa kuten Kiinassa ja Filippiineillä, joissa elämiseen riittämättömät palkat, ylipitkät työpäivät ja ay-oikeuksien polkeminen ovat arkipäivää.
Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa kaivetaan elektroniikassa käytettäviä mineraaleja verisen konfliktin varjossa. Elektroniikkayritysten kokema imagoriski ajaa kehitystä kohti itäkongolaisten mineraalien täysboikottia. Paikallinen kansalaisyhteiskunta pelkää boikotin heikentävän merkittävästi alueen talousvakautta. Lue Finnwatchin ja Swedwatchin uusin makeITfair-raportti täällä.
Finnwatchin tiedote 13.10.2010
Kongon demokraattisen tasavallan itäosissa kaivetaan muun muassa kännyköissä käytettäviä mineraaleja verisen konfliktin varjossa. Elektroniikkatuotteita valmistavien yritysten kokema imagoriski ajaa kehitystä kohti itäkongolaisten mineraalien täysboikottia: muun muassa Nokia vaatii toimittajiaan todistamaan kirjallisesti, etteivät ne osta mineraaleja "Kongon konfliktialueilta".
Shenzhenin kännykkälaturitehtaiden työläiset ovat kokeneet merkittäviä parannuksia työsuojelussaan sen jälkeen kun makeITfairin ensimmäinen raportti julkistettiin 2008. He käyttävät nyt suojaimia ja saavat työturvallisuuskoulutusta. Toisaalta työajat ylittävät yhä normit, ja työnhakijoille tehdään kiistanalaisia terveystarkastuksia. Työnhakuvaiheessa ilmenee syrjintää iän, sukupuolen ja syntymäpaikan perusteella.
Meksikolaisen ihmisoikeusjärjestön Labor Action and Reflection Center CEREALin uusi raportti kertoo, miten maan elektroniikkatyöläisten oikeuksia on heikennetty tuntuvasti. CEREALin arvion mukaan Nokian Reynosan tehtaan Manpowerin kautta hankitun tilapäistyövoiman osuus on noussut vuoden 2009 lopulla 75 prosenttiin, kun se vuonna 2008 oli 30 prosenttia. Reynosan tehtaan vuokratyövoiman sopimukset ovat kuukauden pituisia.
Nokia has always believed that high social and ethical standards and practices should be a right of every worker. We believe in having an open dialogue with all stakeholders and feel that MakeITFair campaign has raised a lot of important issues.
As the world´s largest mobile phone manufacturer we take seriously our responsibility to promote rigorous environmental, ethical and social standards in all of our operations and to our suppliers. Activities that break national laws and Nokia’s global standards are totally unacceptable.
Nokialle suunnattuun vetoomukseen kerättiin yhteensä komeat 6 616 nimeä. Vetoomus luovutettiin Nokialle maanantaina 16.11. Reilun kaupan puolesta Repu ry keräsi huhtikuusta lähtien nimiä Nokialle suunnattuun vetoomukseen yhdessä kampanjakumppaniensa Kirkon Ulkomaanavun nuorisoverkosto Changemakerin ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n kanssa. Kampanjan tarkoituksena oli kannustaa Nokiaa eettisyyden edelläkävijäksi.
Kampanja nosti esimerkiksi Kongon demokraattiseen tasavallan, jonka sotatoimialueelta maailman elektroniikkateollisuus hankkii osan raaka-aineistaan. Alan valmistajien tulisi jäljittää raaka-ainelähteensä ja käyttää vaikutusvaltaansa rauhan edistämiseksi maassa.
Eettisyyskriteerien asettaminen ja valvonta ovat suomalaisten teleoperaattorien ja niiden useiden eurooppalaisten kilpailijoiden kohdalla vasta alussa. Näin kertoo FinnWatchin ja makeITfairin tuore selvitys teleoperaattorien vastuullisuudesta alihankintaketjuistaan. Tutkituilla operaattoreilla oli vuonna 2008 lähes miljardi matkaviestinasiakasta ympäri maailmaa. Ne ovat merkittäviä laitehankkijoita: Suomessa teleoperaattorit myyvät arviolta noin 30 prosenttia kaikista matkapuhelimista.
Selvityksen kohteina olivat Suomen, Ruotsin, Hollannin ja Saksan suurimmat teleoperaattorit. Suomessa selvitettiin TeliaSoneran, Elisan ja DNA:n vastuullisuutta. Elisa ei halunnut vastata FinnWatchin kyselyyn. TeliaSonera testaa parhaillaan vuonna 2008 lanseeraamaansa eettistä ohjeistoa ja sen valvontaa kyselylomakkein ja satunnaisin auditoinnein, muttei antanut ohjeistoa FinnWatchin arvioitavaksi. DNA kertoi vasta käynnistäneensä projektin alihankkijoille asetettavien eettisyyskriteerien luomiseksi.
Vakavia työoikeuksien rikkomuksia paljastui tietokonekomponentteja valmistavissa tehtaissa Filippiineillä kaksi vuotta sitten. Työntekijöiden oikeuksia loukattiin, ja harva yritys toimi eettisten ohjeistojensa mukaisesti. Suuret tietokoneyhtiöt lupasivat tehdä parannuksen. Uusi raportti osoittaa, että lattiatason työolot ovat pysyneet suurelta osin muuttumattomina.
Kun maailman suurin matkapuhelinyhtiö Nokia ilmoitti maaliskuun lopulla katkaisevansa hankinnat isoilta sopimusvalmistajiltaan, markkinatutkijat laskivat nopeasti, että päätös leikkaa yhtiön alihankkijoiden liikevaihtoon jopa viiden miljardin dollarin loven. Se tietää vyön kiristystä, supistuksia ja massiivisia irtisanomisia sekä sopimusvalmistajien omilla tehtailla että näiden alihankintaketjussa. Nokian esimerkki näyttää havainnollisesti, minne kansainvälisen talouslaman lasku lopulta lankeaa maksettavaksi: globaalin tuotantoketjun alapäähän, sen ennestäänkin köyhimmille osasille.
Suuret kansainväliset merkkiyhtiöt ovat alasta riippumatta jo pitkään osanneet ulkoistaa menekin vaihteluihin liittyvät riskit alihankkijoille ja tavaratoimittajille. Äärimmilleen tämä malli on viritetty vaatetusteollisuudessa, jonka trendit vaihtuvat yhä tiheämmin ja vaatteiden toimitusajat tehtaalta myymälään lyhenevät lyhenemistään. Kun brändiyhtiön ostaja kiristää tehtailijalta nopeampaa toimitusaikataulua, tämä pienentää omaa riskiään siirtämällä sitä eteenpäin alihankkijoilleen ja työntekijöilleen.
Kehitysmaaoloissa seuraukset näkyvät räikeinä. Isoissa aasialaisissa vaatetustehtaissa enemmistöllä työntekijöistä saattaa olla turvanaan enintään kolmen kuukauden määräaikainen sopimus, vaikka työ olisi jatkunut pitkäänkin. Sopimus uusitaan tai jätetään uusimatta sen mukaan, miten suurilta asiakkailta tulee tilauksia ja miten lyhyessä ajassa ne on tehtävä.