makeITfair

Kaivaja Bisien tinakaivoksella. Kuva: Mark Craemer.

1. Nokia jäljittää käyttämiensä raaka-aineiden alkuperän kaivoksiin asti yhteistyössä muiden valmistajien kanssa, koska kauppa tiettyjen kaivosten kanssa ylläpitää konfliktia Kongon demokraattisessa tasavallassa. Nokia käyttää vaikutusvaltaansa ja toimii aktiivisesti rauhan edistämiseksi maassa.

Kongossa kaivannaisista saadut tulot ruokkivat vuosia kestänyttä konfliktia, joka on vaatinut jo viiden miljoonan ihmisen hengen. Sitä ylläpitää tällä hetkellä lähinnä tinamalmin kaivu itäisessä Kongossa, missä monet kaivoksista ovat aseellisten ryhmien hallussa. Louhinnasta saaduilla rahoilla ostetaan muun muassa aseita.

Vaikka Kongon demokraattinen tasavalta on luonnonvaroiltaan äärimmäisen rikas maa, lukeutuu se maailman kymmenen köyhimmän maan joukkoon. UNDP:n Inhimillisen kehityksen tilastossa maa sijoittui vuonna 2008 kolmanneksi alimmalle sijalle. Maan runsaat mineraalivarat ovat mahdollistaneet vuonna 1998 alkaneen konfliktin jatkumisen tähän päivään asti. Kongon sisällissotana alkanutta konfliktia on kutsuttu myös Afrikan maailmansodaksi, sillä se vaikuttaa merkittävästi koko Keski-Afrikan turvallisuuteen.

Kongon sisällissota päättyi virallisesti jo vuonna 2003, mutta levottomuudet maassa jatkuvat yhä. Konfliktin seurauksena on kuollut noin 38 000 ihmistä kuukausittain. Vuonna 2008 tilanne kärjistyi entisestään. Taistelut Kongon armeijan ja kapinallisjoukkojen välillä ovat ajaneet itäisen Kongon kaivosalueet kaaokseen. Väkivaltaisuudet kohdistuvat myös alueella toimiviin avustusjärjestöihin. Eri kapinallisryhmät ja Kongon armeija hyötyvät enemmän konfliktin jatkumisesta kuin rauhan saavuttamisesta, sillä sekasortoisen tilanteen turvin he voivat pitää hallussaan mineraalikaivoksia ja kauppareittejä. Tämän resurssisodan uhreja eivät ole vain armeijan tai kapinallisryhmien taistelijat, vaan myös konfliktialueilla asuvat siviilit. Ihmisoikeusrikkomukset ovat Kongossa arkipäivää: ihmisiä tapetaan, kidutetaan, raiskataan, pakotetaan orjiksi kaivoksiin ja pidätetään mielivaltaisesti, ja lapsia kaapataan sotilaiksi.

Kongosta louhituista mineraaleista merkittävä osa käytetään elektroniikkateollisuuden raaka-aineina. Erityisen tärkeitä näistä mineraaleista saatavista metalleista ovat tina, tantaali ja koboltti. Tinaa ja tantaalia (koltaania) kaivetaan itäisestä Kongosta, ja juuri niillä kapinallisryhmät rahoittavat sotaansa. Lähes puolet maailman tinasta ja kaksi kolmasosaa tantaalista käytetään elektroniikassa kuten matkapuhelimissa ja tietokoneissa. Kobolttia kaivetaan eteläisestä Kongosta, pääasiassa lapsityövoiman avulla. On arvioitu, että 75–90 prosenttia Kiinaan, maailman johtavaan matkapuhelinten valmistusmaahan, tuotavasta koboltista on peräisin juuri Kongosta. Suuri osa koboltista käytetään kannettavien laitteiden akkuihin. Elektroniikka-alan brändiyhtiöt takaavat konfliktialueilta tulevien mineraalien kysynnän ja käyttävät niitä tuotteissaan verisistä vaikutuksista huolimatta.

Mineraalien jäljittäminen on ensimmäinen askel tilanteen korjaamiseksi. Kongolaisten kaivannaisten boikotointi on liian jyrkkä keino ja satuttaisi jo valmiiksi köyhiä kaivajia. Kongolaisten mineraalien boikotointi mahdollistaisi samanlaisen toiminnan muualla, kun taas mahdollisimman läpinäkyvä järjestelmä ehkäisisi samoja ongelmia laajemminkin kuin vain Kongon kohdalla.

Vaikka elektroniikkateollisuuden käyttämien raaka-aineiden tuotantoketju ja sen epäkohdat ovat tiedossa, ei tilanteen korjaamiseksi ole vielä toimittu. Elektroniikka-alan suuryhtiöillä, kuten Nokialla, on mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteeseen ja käyttää vaikutusvaltaansa todellisen rauhan edistämiseksi Kongossa. Yritysten tulee ulottaa yhteiskuntavastuunsa myös sinne, missä niille arvokkaat raaka-aineet hankitaan.

----------------------------------------------------

Lisätietoa:

www.changemaker.fi/todellinenhinta

makeITfair reportti Powering the Mobile World

makeITfair reportti Connecting Components, Dividing Communities

http://www.reuters.com/article/worldNews/idUSL2280201220080122