Taustaa vaatimukselle kaksi
2. Nokia ottaa käyttöönsä riippumattomaan auditointiin ja monenkeskiseen eettiseen koodistoon (multi-stakeholder intitiative) perustuvan valvontajärjestelmän koko alihankintaketjua myöten, ja tekee yhteistyötä kansainvälisen vapaan ay-liikkeen kanssa, aloittaen neuvottelut kansainvälisestä raamisopimuksesta.
Perinteisessä auditoinnissa jää monia olennaisia ongelmia havaitsematta, sillä tarkastuskäynnit ovat liian lyhyitä ja pintapuolisia. Suurin ongelma on että tehtaan työntekijät eivät ole tämän tyyppisessä valvonnassa keskeisessä asemassa. Vain ilmiselvät rikkomukset tulevat esille kiertokäynnillä tehtaissa ja usein tehtaan johdon esittelemät asiakirjat ovat väärennettyjä. Esimerkiksi todellinen ylityön määrä tehtaassa tai työntekijöiden palkkataso tulee niistä harvoin selville. Joskus tehtaan työntekijöille myös kerrotaan johdon puolesta etukäteen mitä heidän tulee vastata kysymyksiin.
Riippumattomaan auditointiin ja monenkeskiseen eettiseen koodistoon perustuvassa valvontajärjestelmässä yhtiö tekee valvontaa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen ja ay-liikkeen kanssa (silloin kun se sallitaan). Työntekijöillä on keskeinen rooli. Tärkeä lisä auditointiin olisi työntekijöiden kouluttaminen oikeuksistaan. Hewlett-Packard (HP) ja kiinalainen makeITfair-projektiin kuuluva ihmisoikeusjärjestö SACOM aloittivat vuonna 2008 uudenlaisen yhteistyön HP:lle laitteita valmistavien työntekijöiden tietoisuuden lisäämiseksi. SACOM koulutti HP:n alihankkijan työntekijöitä työoikeuksista ja auttoi perustamaan puhelinpalautesysteemin.
Meksikolainen työelämän tutkimuslaitos CILAS selvitti työoloja Nokian omilla matkapuhelintehtailla Reynosassa. Vuonna 2008 julkaistun tutkimusraportin mukaan kolmasosa haastatelluista työntekijöistä ei ollut tietoinen yhtiön eettisten ohjeiden olemassaolosta ja vain joka kymmenes ilmoitti tuntevansa niiden sisällön. Tehtaalla ei myöskään ollut vapaata ay-liikettä.
Ammattiyhdistysliikkeen ja monikansallisten yritysten solmimat kansainväliset puitesopimukset testaavat yhtiöiden sosiaalista vastuuta. Sopimuksissa määritellään minimitaso työntekijän oikeuksille yhtiön tuotanto- ja toimipaikoissa kaikkialla maailmassa. Ay-liike määritellään yhtiön johdon kumppaniksi sopimuksen toimeenpanijana ja valvojana. Yhtiöillä on usein oma eettinen ja ympäristöohjelmansa, ja ay-liikkeen kanssa tehty sopimus on sen osa tai täydentäjä. Ammattiliitot edellyttävät, että globaaleissa sopimuksissa mainitaan erikseen jokainen ILO:n perusnormi ja viitataan lisäksi ainakin palkkatasoon, työaikaan sekä työturvallisuuteen ja -terveyteen.
---------------------------------------
Lisätietoa:
makeITfair raportti Silenced to Deliver
makeITfair raportti Playing With Labour Rights
Mikä on kansainvälinen puitesopimus ja ja miksi ammattiyhdistysliike sitä vaatii?
Clean Clothes kampanjan raportti Looking for a quick fix
SASK: Vapaa järjestäytyminen ei toteudu Nokian tehtailla Meksikossa
